Sähkötekniikka nro II

Kytkentäkaaviot ja niiden lukeminen /Wiring diagrams
Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa. Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa-alueittain esimerkiksi moottorinohjaus, jarrujärjestelmä, mukavuuslaitteet, mittaristo ja ajonesto.

Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimilaitteisiin.

Napojen merkinnät
30= akun +napa
15= virtalukon sytytysvirtakytkimen napa
50= virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa

 ja kytkentäkaavion alareunaan on merkitty akun miinusnapa
31= akun -napa

Rele /Relay
Rele koostuu käämistä, rautasydämestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista. Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa. Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joko avaa tai sulkee koskettimet. Releitä käytetään kytkemään suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla.

Kytkentäkaavio jarru- ja sumuvalojen kytkennästä.
Jarruvalot
Jarruvalojen kytkennässä käytetään sulaketta, koska jos joku jarruvalojen johto menee rikki ja osuu johonkin, tuloksena on oikosulku ja johdot alkaisivat palamaan, ja lopulta palaisi koko auto. Sulakeessa oleva johto kestää tietyn määrän virtaa, ja tämän ylittyessä sulakkeen johto palaa ja virta ei pääse enää kulkemaan.

Sumuvalot
Sumuvaloissa käytetään myös sulakkeita, samasta syystä kuin jarruvaloissa. Sumuvaloissa relettä käytetään kytkemään suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla, ja lyhentämään johtoja.

Sulake/ Varoke/ Fuse
Varoke suojaa johdinta. Varokkeen tarkoitus on suojata auton kalliita johtosarjoja liialliselta virtakuormitukselta. Varoke on periaatteessa pieni pätkä johdinta, joka sulaa helpommin kuin varsinainen johdin.
Varokkeita on kahdenlaisia. Toiset niin kutsutut nopeat varokkeet sulavat välittömästi jos niihin kohdistuu liiallinen virta. Hitaat varokkeet kestävät hetken aikaa virtapiikkejä. Sulake sijoitetaan mahdollisimman lähelle akun +napaa.
Sulake mitoitetaan aina hieman suuremmaksi kuin virtapiirissä normaalisti kulkeva virta.

ESIM
virtapiirissä kulkee 10A virta, kerrotaan virta varmuuskertoimella 1,5 ja saadaan sulakkeen kooksi 15A.

Fiesta ~ vaihteiston irrotus & asennus

Nyt siis päivitys  siittä, kuinka sujui Fiestasta vaihteiston irrotus ja asennus. Työhön meni noin 8 päivää ja loppua kohti halusi jo saada auton ulos hallista. Tämä työ saatiin valmiiksi jo kauan sitten, mutta en ole aiemmin saanut aikaiseksi postausta siitä.

Tässä siis 11 sivun irroitusohjeet.

Ohjeita käytettiin ihan Fordin omasta manuaalista. Taas tuli huomattua että pitää miettiä ennen kuin lähtee irroittamaan jotain osaa. Ohjeet käski ottaa pakoputken irti, eipähän otettu :)

Kaikki alkoi akun pois ottamisella, joka on koteloa myöten irti.

Vähän osia mitä otettiin irti. Kun työssa oltiin edetty siihen että vaihteisto lattialla, niin pultteja ja muttereita oli paljon, ja niiden merkitseminen olisi ollut viisasta ja helpottanut kasaamista huomattavasti.

Moottorista irrotettiin sen omat kannattimet, joten moottoria pitää kannatella näin jotta se ei rysähdä lattialle työn aikana.

Starttimoottorin irroittamista.

Alapallonivelen kankeamista pois kolostaan, jotta saadaan vetoakselit irti.

Vetoakselin pois hakkaamista.

Vihdoinkin saatiin vaihteisto pois paikaltaan ja vaihteistonkannatin alla apuna, koska vaihteisto on painava, joten näin säästytään mahdollisilta vahingoilta.

Uusi kytkintyösylinteri paikoillaan. (Se on siis tuo puhdas osa missä on kuparitahnaa.)

Asennuksesta ei ole kuvia, koska työ on sama mutta vastakkaisessa järjestyksessä. Ongelmina oli se että ei oltu merkattu mitkä mutterit mistäkin, joten oli aika hupaisaa koittaa ratkaista mihin mikäkin kuului. Ja vaihdetanko oli lähtenyt irti, joten vaihteet ei toimineet ollenkaan. Sitten se oli väärässä asennossa, joten 1 ja 2 vaihteet eivät toimineet. Tämä saatiin korjattua helposti. Koeajossa auto toimi ja mikään ei irronnut, joten onnistuttiin oikein hyvin. =)

Sähkötekniikka nro I

Näin syysloman jälkeen meillä alkoi sähköoppi uudessa jaksossa ja tunneista tulee aina blogipäivityksiä. Tulevat postaukset tulevat olemaan aika paljon teoriapainotteisia, mutta välillä saattaa tulla käytännönasiaakin.

Kuinka paljon autossa on sähkölaitteita
Auton sähköjärjestelmät
- Keskuslämmitys
- Peruutustutka
- Torvi
- Valot
- Stereot
- Turvatyynyt
- Starttimoottori
- Penkin lämmitys
- Sähköinen luukkujen avaus
- Peilien säätö
- Tupakan sytytin
- Laturi
- Akku
- Turvavyöt ja niiden merkkivalot
- Ajovalojen pesulaitteet
- Lasien pesulaitteet
- Lämmitettävät tuulilasit
- Pimeänäkö laitteisto
- Varashälytin
- Virtalukko ja keskuslukitus
- Kattoluukku
- Navigaattori
- Ilmastointi
- Avoauton katto
- 4-vetojärjestelmä
- Automaattivaihteistot
- Hybridimoottori
- Sähköautojen voimansiirto
- ABS/ESP-järjestelmä

Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa
- Moottorin ohjainlaite
- Mittariston ohjainlaite
- Automaattivaihteiston ohjainlaite
- Turvatyynyjen ohjainlaite
- Jarrujen ohjainlaite
- ABS/ESP-ohjainlaite
- Ohjaustehostimen ohjainlaite
- Lisälämmittimen ohjainlaite
- Ilmastoinnin ohjainlaite
- Mukavuusjärjestelmien ohjainlaite
- Oviohjainlaite (3-5kpl)
- Valojen ohjainlaite
- Sähköpääkeskus
- Gateway
- Vetokoukun ohjainlaite
- Loputon lista....


Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjärjestelmät lisääntyvät jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkaisempia ja hienompia varusteita autoihinsa.


 Jännite
Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön kun virta alkaa kulkea.

Nimellisjännite
* Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. "Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa."

Lähdejännite
* Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12.2V (huom. välittömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12.5-13.7V)

Napajännite
* Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12.3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.

Jännitteen mittaaminen
Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM-liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V.

Virta (Current)

Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.

Tasavirta (Direct Current)
* Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.

Vaihtovirta (Alternating Current)
* Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.

Virran mittaaminen yleismittarilla

Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin. Punainen johdin pistokkeeseen A max 10A.
Kytkin kohtaan A. Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan

Resistanssi (Resistance)

Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite, esimerkiksi sähkömoottori.

Resistanssin mittaus
Musta johdin COM-porttiin. Punainen johdin Ω -pistokkeeseen. Kytkin kohtaan Ω. Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa. Mitattavan kohteen pitää olla virraton.


Hallissa sähköoppia

Mittalaitteita, yleismittari oikealla.

Teoriatuntien jälkeen mentiin halliin tekemään rinnan- ja sarjaankytkentöjä lampuilla.

Sarjaankytkentä

Rinnankytkentä ja rele

Kaikki saivat tehdä yksin tälläisen sotkun :) Lamput rinnan ja pari kytkintä.

PowerPoint vetoakseleista

Tietotekniikan tunnilla saimme Tapsalta aiheen, ja kyseisestä aiheesta piti tehdä PowerPoint esitys. Esityksessä sai käyttää mahdollisimman paljon kaikkia ääniefektejä ja muita. Tänne lisään kuitenkin vain kuvat dioista.

 



 

 

 

 

 
 

Työmääräys

Täällä koulussa meillä työmääräykset tehdään AutoFuturilla.

Paina "Uusi määräys" ja saat tällaisen sivun. Sitten painat "Etsi" joka näkyy sinisillä reunuksilla.



 Esiin tulee pieni ikkuna, josta etsit auton tietoja sen rekisterinumerolla. Auton löytää nopeasti jos auto on ollut aikaisemmin korjattavana. Jos ei niin paina "Uusi" ja esiin tulee uusi ikkuna, jonne kirjoitat rekisterinumeron sille varattuun kenttään. Rekisterinumerolla haetaan auton ja asiakkaan tiedot.



 "Selvitys"-kenttään kirjoitetaan mitä autoon on tehty ja huomautuksia autosta.
 


 "Tuotteet"-osioon lisätään varaosat sekä tarvikkeet mitä työssä on tarvittu. Meillä varastomies kirjaa varaosat, me oppilaat voimme laittaa pientarvikelisän, johon kuuluu käytetyt liuottimet, mutterit jne.
 


 "Työt" kohtaan merkitään työt ja niihin mennyt aika.
 


 "Sisäinen selvitys" kohtaan kirjoitetaan asioita jotka ei näy laskussa. Kaikkien asioiden ollessa kunnossa painetaan "OK" ja ohjelma tallentaa tiedot.
 


 Työmääräys tulostetaan painamalla "Tulosta". Aina tulostetaan kaksi kappaletta, toinen asiakkaalle ja toinen korjaamolle. Korjaamolle jäävään työmääräykseen on pyydettävä asiakkaan allekirjoitus.

Moottori

Sylinteriryhmä

    Sylinteriryhmä valmistetaan harmaavaluraudasta tai kevytmetallista. Ryhmässä on monta sylinteriä.

Sylinteri

            Sylinterin tehtävänä on ohjata mäntää ja johtaa palamisessa syntyvä lämpöylimäärä pois.

Sylinterin hoonausjälki

Hoonausjälki on tehty tarkoituksella ja se sitoo öljyä sylinterin seinämiin jotta mäntä liikkuu ja moottori ei vioitu.

Kampiakseli

      Päätehtävä on muuttaa kiertokangen voima pyörimisvoimaksi ja kehittää siten vääntömomentti.

Vauhtipyörä

Voi varastoida energiaa työhtahdin aikana ja luovuttaa sen myöhemmin. Vauhtipyörän energialla päästään yli työkierron ns. tyhjistä tahdeista ja saadaan tasattua käyntinopeuden vaihtelut.

Mäntä & Kiertokanki

Tehtävänä vastaanottaa ilma-/polttoaineseoksen palaessa syntyvien paineiden voima ja välittää se männäntapin ja kiertokangen välityksellä kampiakselille.

Männänrengas

On oltava elastiset eivätkä saa muuttaa muotoaan pysyvästi asennettaessa. Tehtävänä on tiivistää palamiskaasut pois kampikammiosta ja edistää lämmön johtumista männästä sylinterin seinään. Männänrenkaita on kahdenlaisia: puristus- ja öljyrenkaat.

Männäntappi

Tapit yhdistävät männän kiertokankeen.

Kampiakselin laakeri

Tukevat ja ohjaavat akselia. Kampiakselin on pyörittävä niin pienellä kitkalla kuin mahdollista.

Öljypumppu

                      On pystyttävä varmistamaan riittävä öljynpaine, kun kierrätysmäärä on suuri.

Öljynsuodattimen jalka

Sylinterikansi

Tiivistää sylinterin ylhäältäpäin. Se muodostaa osan puristustilasta, ja siihen on asennettu sytytystulpat bensiinimoottoreissa ja ruiskutussuuttimet dieselmoottoreissa.

Venttiili, Venttiilin jousi & Venttiili-istukka

Venttiilin tehtävä on avata imu- ja pakokanavat kaasujenvaihdon ajaksi ja sulkea ne tiiviisti puristustahdin ja työtahdin ajaksi.
Jousi palauttaa venttiilin ylös.
Istukka auttaa venttiililautasta tiivistämään palotilan.

Venttiilin lukkokiila & Paininkuppi

Venttiilin ohjurikumi

Nokka-akseli

Käyttää venttiileitä. Venttiilin avautumis- tai sulkemishetki riippuu nokka-akselin asennosta.

NELITAHTINEN OTTOMOOTTORI

Nelitahtisen ottomoottorin neljä tahtia ovat:

1. Imutahti

- imetään polttoaineen ja ilmanseos

2. Puristustahti

- seos sytytetään tahdin loppupuolella sytytystulppaan muodostettavalla kipinällä

3. Työtahti

- syttynyt seos etenee räjähdysmäisesti ja pamauttaa männän alas

4. Poistotahti

- palanut kaasu poistetaan

Mikrometrillä mitataan esimerkiksi kampiakselin kaulan soikeus. Mikrometri pitää kalibroida ensin, jotta tiedetään heittääkö laite millejä johonkin suuntaan ja kuinka paljon.

Kampiakselin kaulan mittausta.

Voimansiirto

Voimansiirron perusosista tehtiin myös iPadilla video.

Tästäkin videosta tykätään :)

Jäähdytysjärjestelmä

Tehtiin iPadilla video jäähdytysjärjestelmästä. Ensin piirrettiin periaatekuva ja kuvailtiin osia, sitten leikkailtiin ja muokkailtiin Padilla videomateriaalia ja valmis video youtubeen.

Periaatekuvan piirtelyä :D

Ja videosta ollaan todella ylpiäitä :))

PAKKASKESTÄVYYSMITTARIN KÄYTTÖ

Ota pipettiin jäähdytysnestettä, ja laita sitä pari tippaa mittarille.

Läppä päälle.

Katso mittariin, jotta tiedät kestääkö jäähdytysneste pakkasia.

Jäähdytysneste on veden ja pakkasnesteen sekoitusta. Sekoitussuhteen on oltava oikein, muuten neste saattaa kiehahtaa kuumalla säällä ja kylmällä säällä jäätyä. Neste tulisi vaihtaa n.2 vuoden välein ja samaan aikaan esim. termostaatin ja vesipumpun vaihdon kanssa.