Lisäpitkien asennus

Yksi sähköopin harjoitustyö on asentaa autoon lisäpitkät ja tämän tein Läbän, Piken, Riikosen ja Nallen kanssa Volkswagen Passattiin. Pääsimme sinänsä helpolla, koska autoon oltiin jo asennettu lisävalot, mutta koska johdot oli joku toinen kytkenyt, niin emme tienneet mihin kaksi johtoa olisi kuulunut. Selvisi että niitä ei tarvittu, joten ylimääräiset johdot sivuun ja kytkentä valmiiksi.

Sähkölaitteita asentaessa kannattaa ensin piirtää kaavio, koska se helpottaa huomattavasti ja siitä on helppo tarkastaa vian syy.

Lisäpitkien kytkentäkaavio. + -merkki tarkoittaa, että johto tulee pitkien plusjohdolta releelle.

Autosta poistettiin eturitilä, tehden johtojen vetämisestä helpompaa.

Porukalla miettimistä mikä johto mihinkin jotta homma toimii.

Kun kaikki johdot olivat selvillä, niin eturitilä takaisin, valot kiinni ja nähdään onnistuiko. :)

Sen jälkeen kun on varmistettu, että lisäpitkät syttyvät auton omien pitkien kanssa, lisävalot pitää vielä suunnata. Suuntaus tehdään siihen tarkoitetulla tarkistuslaitteella.
Valot eivät saa olla liian tehokkaat ja niiden pitää olla symmetrisesti asennettu.

Sähkötekniikka nro IV

Ajovalot (Headlights)
Ajovaloiksi kutsutaan normaalisti ajossa tien valaisuun käytettäviä valoja, eli siis kauko- ja lähivaloja. Kauko- ja lähivalot voidaan yhdistää samaan valaisimeen käyttämällä hehkulamppua, jossa on kaksi hehkulankaa. Tällöin puhutaan kaksivalojärjestelmästä. Nykyään kauko- ja lähivalot on useamman toteutettu niin, että molemmille valoille on oma polttimonsa. Tällaista ratkaisua taas kutsutaan nelivalojärjestelmäksi.

Kaukovalojen umpioon on merkitty referenssiluku, jota käytetään valaistusvoimakkuuden määrittelemiseen. Referenssiluku ei saa ylittää 100. Referenssiluvun lisäksi umpioon on merkitty valaisintyyppi, sekä hyväksymistunnus.

Xenonvalot (Xenon lights)
Yhä useammin autoissa on nykyään käytössä kaasupurkausvalot, eli nk. xenonvalot. Xenonvalojen etuna on suurempi valoteho ja valkoisempi valon väri kuin perinteisillä halogeenihehkulampuilla. Lisäksi niiden kestoikä on huomattavasti hehkulamppua korkeampi, noin 1500 tuntia, kun se tavallisilla ajovaloilla on n. 100-200 tuntia. Myös tehonkulutus on halogeenilamppuja pienempi.
Järjestelmän haittoina ovat kuitenkin kallis hinta ja monimutkaisempi rakenne. Lain mukaan xenonvaloja käyttävissä autoissa tulee olla myös ajovalojen pesurit sekä valojen automaattinen korkeudensäätö. Lisäksi umpioiden tulee olla hyväksytty xenonvaloille, sillä lamput lähettävät huomattavasti suuremman määrän UV-säteilyä kuin perinteiset hehkulamput.

Sumuvalot (Fog lights)
Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa vesi- tai lumisateessa. Tavalliset lähi- ja kaukovalot heijastuvat takaisin sumusta kuljettajan näkökentässä ja haittaavat näkyvyyttä. Etusumuvalot asennetaan yleensä ajovalojen alapuolelle. Tällöin niiden valokeila on alempana ja jää paremmin näkökentän ulkopuolelle.
Sumuvaloja, niin kuin muitakin valaisimia, asennettaessa tulee huolehtia,että ne asennetaan oikein.

OHJEET VALOJEN SUUNTAUKSEEN
1. Auto tasaiselle alustalle ja rengaspaineiden tarkistus.
2. Suuntauslaite oikealle etäisyydelle ja korkeudelle, sekä suoraksi autoon nähden.
3. Tarkista että valojen korkeuden säätö on 0-asennossa ja kytke valot päälle.
4. Tarkista valokuvio ja säädä tarvittaessa.
5. Tarkista myös kaukovalojen suuntaus ja valokuvio.

Valojen suuntauslaite.

Lähivalot muodostavat epäsymmetrisen valokuvion, jotta näkyvyys pientareelle säilyy samalla kun vastaantulijoiden kaistan häikäisy vähenee.

Sähkötekniikka nro III

Ohmin laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä.
                                               Ohmin laki kirjoitetaan muotoon
                                             U=RI josta saadaan johdettua seuraavat kaavat
                                                 I=U/R & R=U/I

Sähkötehon kaava
Teho=P
P=UI
U=P/I
I=P/U 

 Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1J/s.



T1
Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5 A.

P=?, U=12V, I=22,5A

P=UxI

P=12Vx22,5A

P=270W

T2
1,1 kW sähkömoottori pyörii 200 A virralla, mikä on jännite?

U=?, P=1,1kW=1100W, I=200A

U=P/I

U=1100W/200A

U=5,5V

T3
Virtapiirin virta on 21 A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?

R=?, I=21A, U=12V

R=U/I

R=12V/21A

R=0,57Ω

T4
Laturilta mitataan 52 A virta, latausjännite on 14,3V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho?

R=?, I=52A, U=14,3V                                P=?, I=52A, U=14,3V

R=U/I                                                          P=UxI

R=14,3V/52A                                             P=14,3Vx52A

R=0,275Ω                                                  P=743,6W

T5
Takalasinlämmittimen teho on 240W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12V, mikä on virtapiirin resistanssi?

R=?, I=?, U=12V, P=240W                                    I=P/U

R=U/I                                                                     I=240W/12V

R=12V/20A                                                            I=20A

R=0,6Ω

T6
Generaattorin maksimiteho on 3 kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?

I=?, R=3Ω, U=12V

U=RxI

I=U/R

I=12V/3Ω

I=4A


VIRTALÄHTEIDEN SARJAAN- JA RINNANKYTKENTÄ
Kaksi 12 voltin jännitelähdettä (akkua) kytketty sarjaan. Mitataan jännite sarjaankytkennästä, tulos 24V. Kun yhden pariston tai akun jännite on tarvittavaa jännitettä pienempi, voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useimpia pareja tai kennoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden erimerkkiset navat toisiinsa, kuten yllä olevassa kuvassa.
Sarjaankytkennässä virtalähteen kapasiteetit eivät kertaannu. Esimerkiksi kun kytketään kaksi 65 Ah sarjaan virtalähteen kokonaiskapasiteetti pysyy 65Ah.

Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännitteiden pitää olla yhtä suuret. Rinnan kytkettäessä kokonaisjännite ei muutu. Jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy. Rinnan kytkettäessä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin (Ah) akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120Ah.